Start Thunne uki banthu

Thunne uki banthu

Vapaa-aikaansa Zeinab viettää hengailemalla kavereiden kanssa, katselemalla telkkaria ja lukemalla dekkareita. Valkoinen vakosamettijakku ja sitä koristava kukkanen ovat viimeisimmän muodin mukaisia.

Ehkä Zeinabin vanhemmat lausuivat samat sanat myös keväällä 1992, kun perhe aloitti kamalan sisällissodan vuoksi pakomatkan Somaliasta Suomeen.

“Mutta jos se kuuluu kulttuuriin, niin mitäpä siitä sitten”, Zeinab sanoo ja kohauttaa olkapäitään.

Hän tietää, että pärjätäkseen suomalaisessa yhteiskunnassa pitää sopeutua, sopeutua ja sopeutua.

Moskeija on yllättävän arkisen näköinen, vaikka lattia on vuorattu ylellisen upottavalla rukousmatolla. Ei kirkkojen lasimaalauksia tai pyhiä kuvia, kristallikruunuja tai arvotekstiilejä.

Huoneen päädyssä on istuin, josta käsin imaami lukee pyhiä tekstejä.

Tunteeko Zeinab menettävänsä jotain, koska hän ei ole yhtä vapaa kuin suomalaistytöt?

“En”, hän sanoo ja hymyilee epäuskoisen kohteliaasti kuin sanoakseen, etteivät lehmät lennä, pitäisihän se tietää.

Zeinab on nuori, mutta hänestä huokuu arvokkuutta, josta historiallisten romaanien naishahmot on valettu.